Korjaushitsaus käytännön esimerkillä

Korjaushitsaus työkoneen suojakotelon kannakkeelle.

Korjaushitsaus on yksi MIG/MAG-hitsauksen ehdottoman vahvoja alueita. Etenkin käytännön töitä tekevien ei-digitaalisten yritysten toiminnassa erilaisten työkoneiden, laitteiden ja rakenteiden korjaaminen on normaalia arkea. Kiinnikkeet repeävät, rungot vääntyvät ja halkeamia syntyy. Ja tällaisissa kohteissa MIG/MAG-hitsaus loistaa. Sama asia koskee kaikkea toimintaa jossa on teräksestä rakennettuja asioita päivittäisessä ympäristössä, tekniseltä protopajalta talonmiehen työkaluvajaan, asentajista ja korjaajista puhumattakaan. Tästä syystä jokaisella firmalla pitäisikin mielestäni olla pienet laadukkaat hitsausvehkeet pajan nurkassa, sekä yksi hitsaustaitoinen niitä käyttämässä.

Lähtökohtaisesti korjaushitsaaminen on samaa hitsaamista kuin uuden kappaleen valmistaminenkin – siis itse hitsaussuorituksen osalta. Suurin ero tulee korjattavan alueen esivalmistelusta ennen varsinaista hitsaamista, sekä tapauksesta riippuen jälkikäsittelystä.

Käydään tässä artikkelissa läpi yksi oikean elämän esimerkki työkoneen rikkoutuneen osan korjaamisen avulla.

Pikalinkit sisältöön:
Henkinen valmistautuminen
Osien irroitus ja puhdistus
Pintojen valmistelu ja työkalut
Korjaushitsaus
Viimeistely hitsauksen jälkeen

Henkinen valmistautuminen

Ihan ensimmäisenä ja painavilla kirjaimilla kirjoitettuna, kappaleiden valmistelu ottaa useimmiten paljon enemmän aikaa kuin itse hitsaaminen. Uusia kappaleita valmistaessa tämä vaihtelee, mutta korjaushitsatessa valmistelut ottavat helposti 95% kokonaistyöajasta. Ennen hitsaamista joudut puhdistamaan, sovittamaan, suojaamaan, säätämään, sovittamaan uudestaan…

Hyväksy tämä tosiasia ja käytä aikaa valmisteluun rauhassa. Tämä vaihe on osa hitsaustyötä yhtälailla kuin itse varsinainen hitsaaminenkin. Säästät omia hermojasi kun teet valmistelun hyvin ja huolella. Valmistelu vaikuttaa merkittävästi myös työn tekemisen mielekkyyteen.

Osien irroitus ja puhdistus

Tämä kyseinen työ oli kovalla käytöllä olevan kantojyrsimen teräksisen suojakotelon murtuneen kannakkeen korjaaminen. Hyvin tyypillinen korjauskohde. Suojakotelo on maalattu pulverimaalilla ja vuosien saatossa kylpenyt rasvassa sekä kuorrutettu mullalla. Työ alkoi kotelon purkamisella koneesta irti.

Työkoneen murtunut korvake.
Kotelo paikallaan. Kannake on murtunut tärinästä alkuperäistä hitsaussaumaa pitkin.
Työkoneen murtunut korvake purettuna pöydällä.
Kotelo irroitettuna ja kannake tutkittavana työpöydällä.

Tämä kyseinen kannake oli siitä varsin kiitollinen korjattava että murtuma oli syntynyt tärinästä, eikä iskusta. Kannake oli täysin alkuperäisessä muodossaan ja istui täydellisesti paikalleen. Usein näin ei ole, vaan osia joutuu taivuttamaan ja muotoilemaan jotta ne istuvat paikalleen – tai monesti valmistamaan kokonaan uuden.

Kotelo irroitettuna työpöydällä.
Kotelo irroitettuna työpöydällä. Työskentely on helppoa irto-osilla, koneen sisuksissa ähräämisen sijasta.
Kiinnike istuu paikalleen täydellisesti.
Kiitollinen ja helppo murtumapaikka. Kiinnike istuu kohdalleen täydellisesti.

Uusia kappaleita valmistettaessa pintojen puhdistus on yleensä nopea ja helppo toimenpide. Korjaushitsatetta tämä vaihe vaatii huomattavasti enemmän vaivannäköä. Itse aloitan työn kaapimalla pinnalta irtomujun, hiekan ja mullan pois. Käytän tähän uhrattavaa röntsäpuukkoa, mutta mikä tahansa kaapimisväline käy. Seuraavaksi pyyhin pinnalta pinttyneen lian ja rasvan voimakkaasti hankaamalla karkealla puuvillapyyhkeellä. Rasvanpoistajaakin voi käyttää jos haluaa. Itse en koe sitä tarpeelliseksi.

Esipuhdistusvälineet. Puukko ja pyyhe.
Esipuhdistusvälineet – uhrattava puukko ja karkea pyyhe.
Esipuhdistettu korvake.
Korvake puhdistettuna irtoliasta.

Pintojen valmistelu ja työkalut

Seuraavaksi päästään maalin poistamiseen ja hitsattavien pintojen valmisteluun. Uusia kappaleita valmistellessa usein riittää rälläkkä ja lamellilaikka, mutta korjaushitsauksia tehtäessä joudutaan usein kairaamaan nurkkia ja monttuja jonne lamellilaikka ei ylety, joten muutamat lisätyökalut ovat usein pakollisia.

Oma listani näyttää seuraavalta:

Kulmahiomakone, rälläkkä, rältsy.
Kulmahiomakone, rälläkkä, rältsy. Pajan käytetyimmällä monitoimityökalulla on monta lempinimeä. Isompi on 125mm Makita, pienempi on 75mm Würth.
75mm rälläkkä mahtuu pieniin nurkkiin.
Yhden käden 75mm rälläkkä. Tässä näkyy tyypillinen paikka jonne lamellilaikka ei mahdu. Tiukoissa nurkissa katkaisulaikka on lähes pakollisuus. Würth ei nykyään tätä enää toimita, mutta täsmälleen saman koneen saa Boschilta.

Kömpelön kokonsa lisäksi lamellilaikalla on toinenkin heikkous korjaushitsauksien valmistelussa. Pulverimaalia pois hioessa lamellilaikka menee nopeasti tukkoon, eikä enää leikkaa pinnoitteen läpi, vaan alkaa pyörittämään sulanutta pulverimaalia pitkin pintaa. Katkaisulaikka taas leikkaa pulverimaalista terävästi läpi ilman tätä ongelmaa. Sen lisäksi katkaisulaikka ylettyy paikkoihin jonne lamellilaikka ei. Huomaa kuitenkin että katkaisulaikoilla hiominen EI OLE sallittua – mikäli laikkaan asettaa sivusuunnassa painetta, on vaarana että laikka repeää ja räjähtää palasiksi. En siis suosittele tai kannusta niiden käyttöön – ainoastaan ohimennen huomautan että ne toimivat erinomaisesti.

Bosch akkukäyttöinen suorahiomakone.
Bosch akkukäyttöinen suorahiomakone. Vaihtoehtoja tälle löytyy vaikka kuinka joka valmistajalta; johdolla ja paineilmalla toimivia on myös saatavana.
Pyörivä kovametalliviila.
Pyörivä kovametalliviila. Näitä kannattaa olla valikoima eri kokoisia ja -muotoisia.

Pyörivät kovametalliviilat suorahiomakoneessa (puhekielessä monesti ”vinku” johtuen paineilmakoneiden varsin kimakasta äänestä) ovat täsmätyökalu kun joudut kairaamaan puhtaaksi tiukkoja nurkkia tai pientä monttua keskellä kappaletta. Käytännössä siis ne paikat jonne edes katkaisulaikka ei ylety. Tässä artikkelin työn alla olleessa kappaleessa alkuperäisen hitsaussauman nurkissa oli pienet montut jonne mikään muu työkalu kuin pieni pyörivä kovametalliviila ei ylettynyt.

Näitä kyseisiä työkaluja saa halpaversioina joka työkalukaupasta. Ne toimivat yksittäistapauksissa, mutta enemmän tekevälle suositan laittamaan rahan ja vaivan parempien terien ostamiseen – ero on merkittävä. Itse ostan omani TKP-Toolserviceltä, maksavat noin 10€ kappaleelta.

Pinnat puhdistettuna.
Kaikki hitsattavat pinnat hiottuna puhtaaksi ja kappale koesovituksessa. 20-30mm puhdasta pintaa tulevan hitsisauman ympäriltä on hyvä nyrkkisääntö.
Muista isot viisteet.
Tämä kiinnike on melko paksu, joten isot viisteet molemmin puolin ovat tärkeät jotta hitsisulalla on pesä jonne sukeltaa. Ilman viistettä hitsisauma jää ainostaan kappaleen pinnalle.

Hitsattavalta alueelta tulee puhdistaa KAIKKI pinnat hiomalla. Tässäkin tapauksessa vaikka korvake oli revennyt erittäin siististi irti, myös pinnat halkeaman sisältä on puhdistettu jotta kaikesta epäpuhtaudesta päästään eroon. Tässä vaaditaan hieman tarkkuutta jotta korvake istuu paikalleen hionnan jälkeen edelleen kuten kuuluukin. Tulevan hitsisaumakohdan ympäriltä tulee hiomalla puhdistaa noin 20-30mm alue työskentelytilaksi.

Ajattele asia näin: hitsauskohteessa valokaaren alla sulamassa pitäisi olla vain ja ainoastaan hitsattava teräs ja hitsauspistoolista tuleva lisäainelanka. Ja hitsisulan ympärillä tulisi olla pelkkää suojakaasua. Kaikki muu on ylimääräistä ja häiritsee hitsaustapahtumaa. Hitsattavan kappaleen pinta siis puhdistetaan jotta siinä EI olisi maalia, hiekkaa, rasvaa, ruokaa, ruostetta, hikeä tai muita kehosta tulevia eritteitä.

Tässä vaiheessa kannattaa myös valita ja puhdistaa pieni alue maadoituskaapelille. Alue kannattaa valita jostain huomaamattomasta kohdasta kappaletta, kuitenkin niin ettei se häiritse itse hitsaamista.

Korvake tuettuna paikalleen 6mm levyllä ja lukko puristimella.
Korvake tuettuna paikalleen 6mm levyllä ja lukkopuristimella. Levy varmistaa oikean linjauksen.
Paikka maadoituspuristimelle.
Paikka maadoituspuristimelle löytyi kotelon takaa pieneltä maalaamattomalta alueelta joka puhdistettiin lamellilaikalla.

Korjaushitsaus

Puhdistuksen, koesovituksen ja kappaleiden kiinnityksen jälkeen on hitsaamisen aika. Itse hitsaamisessa ei ole mitään normaalista poikkeavaa, kunhan pohjatyöt on tehty hyvin. Jos kyseessä on irto-osa jota voi pyöritellä työpöydällä, hitsausasennon voi valita itselleen mahdollisimman mieluisaksi. Kappaletta kääntämällä ja erilaisilla palikoilla tukemalla voit valita missä asennossa hitsaat ja mihin suuntaan.

Jos korjattava kohde olisi iso ja painava – tällaista valinnanvapauden luksusta ei ole tarjolla. Silloin joudut ähräytymään siihen asentoon minkä tilanne vaatii – joskus aika erikoisiinkin akrobaattisiin suorituksiin. Joskus hitsattava kappale saattaa olla myös erikoisen tai haastavan muotoinen, jolloin asetteluun joutuu laittamaan enemmän aikaa ja vaivaa jotta saat hitsausasennosta itsellesi sopivan. Usein joudut miettimään myös hitsauspistoolin pitämisen käsissäsi uudelleen perinteisestä asennostasi.

Tämän kyseisen korvakkeen heftasin paikalleen, irroitin 6mm tukilevyn ja hitsasin molemmilta puolilta korvaketta. Kotelon helposta muodosta johtuen mitään erityisempää asettelua ei tarvittu – riitti kun kotelon käänsi ensin toiselle kyljelleen ensimmäistä saumaa varten, ja sitten toiselle kyljelle seuraavan sauman hitsaukseen.

Hitsaus alkamassa.
Kotelon yksinkertaisesta muodosta johtuen hitsausasennot oli helppo valita.
Korvake hitsattuna paikalleen.
Korvake hitsattuna paikalleen.

Viimeistely hitsauksen jälkeen

Hitsaamisen jälkeen viimeistelyn tarve riippuu aina kohteesta ja kriteereistä. ”Quick-and-dirty” -korjauksissa työ on valmis heti kun viimeinen hitsisauma on sulatettu paikalleen. Työkoneissa itse käytän seuraavaksi kuvailtavaa viimeistelyä. Se ei ole aivan hutiloitu, mutta ei myöskään liian hierottu – oman standardini mukaan ”good enough” työkoneessa käytettäväksi.

Hitsauksen jälkeen hion hitsatut pinnat teräsharjalaikalla rälläkkään kiinnitettynä. Hionnan kohteena ovat hitsisaumat ja lämpöjäljen alueet. Tämä vähentää hitsatun alueen pinnan ruostumista merkittävästi. Tämä on muuten hyvä niksi lisätä työhön ”Wau!”-kerrointa vaikka et laittaisikaan maalia. Kokeile joskus.

Painetta laikalle saa laittaa kohtalaisesti. Tässä kannattaa olla hieman varovaisuutta – teräsharjalaikka haukkaa terävistä kulmista kiinni aika aggressiivisesti ja potkii kädessä aika railakkaasti. Myöskin laikasta lentävät ohuet harjakset pureutuvat ihoon ja silmämuniin aika kimakasti. Muista siis hyvä suojaus.

Korvakkeen toisen puolen hitsisauma on hiottu tasaiseksi lamellilaikalla.
Korvakkeen toisen puolen hitsisauma on hiottu tasaiseksi lamellilaikalla.
Toiselta puolelta sauma on hiottu rälläkkään kiinnitettävällä teräsharjalaikalla.
Toiselta puolelta sauma on hiottu rälläkkään kiinnitettävällä teräsharjalaikalla ennen maalausta.

Tässä kyseisessä työssä korvakkeen toisen puolen hitsisauma on hiottu lamellilaikalla matalaksi ja tasaiseksi ettei korvake jää kantamaan sauman kohdalta. Yleisesti muuten hitsisaumoja ei tarvitse – tai pidä – ikinä hioa. Jos saumasta tulee karmean näköinen ja pitää sen takia hioa ”piiloon”, harjoittele ennemmin hitsaustekniikkaasi paremmaksi.

Viimeisenä vaiheena suihkaisen maalia pintaan. Tällaisia työkone-korjauksia varten pidän pajalla yleisimpiä käytettyjä värejä spräypurkeissa (Motonetistä AT-Colorin maalit on hinta-laatu-suhteelta huippuja) ja valitsen lähimmäksi osuvan sävyn. Tässä tapauksessa hyllystä keltaista päälle ilman pohjamaalia – kestää käyttöä niin pitkään kuin tarvitseekin. Tapauskohtaisesti käytän pohjamaalia, mutta tällaisissa karkeissa kohteissa harvoin maksaa vaivaa tai parantaa lopputulosta. Oman kokemukseni mukaan suurempi merkitys korroosion kannalta on ennen maalausta teräsharjalaikalla tehdyllä puhdistuksella.

Maalauksen jälkeen korjauskohdassa on aina sävyeroja muuhun ympäristöön nähden.
Maalauksen jälkeen korjauskohdassa on aina sävyeroja muuhun ympäristöön nähden. Työkoneissa tämä ei ole ongelma – toimivuus tulee ennen ulkonäköä. Vuodessa korjauskohta häviää ympäristöönsä.
Kotelo korjattuna ja paikalleen kasattuna.
Kotelo korjattuna ja paikalleen kasattuna. Kuvassa kone on ollut jo hetken käytössä ja korjausta tuskin enää huomaa.

Kuten tästä esimerkistä käy ilmi, korjaushitsaus poikkeaa uuden kappaleen valmistuksesta esi- ja jälkityön osalta. Itse hitsauksen osuus oli tässä työssä ainoastaan kaksi kappaletta noin 40mm pitkiä hitsisaumoja – eli ajallisesti hyvin pieni osa koko työn kestosta.

Tietenkään tämä artikkeli ei ole koko totuus korjaushitsauksesta – ainoastaan yksi esimerkki. Työn luonne vaihtelee aina korjattavan kohteen mukaan. Joskus esi- ja jälkityötä voi olla paljon vähemmän, joskus paljon enemmän. Purkaminen voi olla työläämpää, osia voi joutua suojaamaan merkittävästi ja elektronisia laitteita voi joutua irroittamaan ennen hitsausta vaurioitumisen välttämiseksi. Myös ympäristön suojaaminen tulee kysymykseen jos kohde ei ole siirrettävissä pajalle.

Nämä kaikki ovat asioita jotka kannattaa muistaa kertoa selkeästi pomolle tai asiakkaalle joka hermostuneena painostaa kun ”siinä 5cm hitsisaumassa kestää niin tuhottoman kauan!”

Ennen korjaushitsauksien tekemistä kannattaa ottaa haltuun hitsaamisen perusteet erilaisia harjoituksia tehden. Jos aihe on uusi, käy lukemassa alkumaistiaisiksi muutama artikkeli hitsauksen perusteista:

Hitsauskoneen säädöt
Hitsauspistoolin kulma pystysuunnassa
Vetämällä vai työntämällä?
Suuttimen etäisyys hitsauskohteesta
Miksi MIG/MAG-hitsaus on paras aloittelijalle?
Kuinka nopeasti oppii hitsaamaan?


Anssi Juvonen - yrittäjä, omistaja ja kouluttaja
fiSuomi